directions_car Autohaku build Varaa huolto

Hartikaisen Kuorma-autohuollon Asiakaslehti 1/21

Uutinen | 17.05.2021

Seitsenottelun superkaksoset Jutta ja Hertta Heikkinen Hartikaisen tiimissä

Viime aikoina Suomen yleisurheilukentillä on nähty hienoja suorituksia, jopa maailmalle kelpaavia. Tällaisia suorituksia ovat tehneet myös Autotalo Hartikaisen sponsoroimat lieksalaislähtöiset nykyään Joensuussa asuvat kaksoset Jutta Heikkinen ja Hertta Heikkinen. Urheilukenttien lisäksi he hoitavat kaiken muun esimerkillisesti, kuten sosiaalisen median ja suhteet sponsoreihin.

Jutta ja Hertta ovat 26-vuotiaita ja ura on hyvässä nosteessa. Molemmilla sisaruksilla on jo mitaleja Kalevan kisoista ja hyviä sijoituksia nuorten arvokisoista. Yhtenä mieleenpainuvimmista kokemuksista he mainitsevat kaksoisvoiton Kalevan Kisoissa Porissa 2015. Ensi kesän tavoitekin on selvä, siis yksi niistä monista tavoitteista, ottaa kaksoisvoitto Tampereella elokuun Kalevan Kisoissa.

Muita tavoitteita lähitulevaisuuteen on otella oma ennätys ja ylittää 6000 pisteen raja sekä arvokisoihin pääsy. Viime vuonna olisi ollut paikka EM-kisoihin, ellei korona olisi perunut kisoja. Myös olympialaiset on molemmilla mielessä ”Koska ollaan vielä niin nuoria”.

herttaheikkinen_kuvateksti.jpgMistä kaikki alkoi?

Kaksossisaret asuivat maalla ja isä rakensi pihalle kaikki mahdolliset urheilupaikat. Koko perhe oli muutenkin liikunnallinen ja yhdessä tehtiin paljon asioita ulkona luonnossa. Harrastukset on olleet aina monipuolisia: ”Kaikkea on kokeiltu” nauravat tytöt yhteen ääneen. Sen lisäksi, että isä piti huolen monipuolisesta urheilusta ja loi kipinän seitsenotteluun tietämättään, hänen rooli on ollut iso Heikkisten uralla. Isä toimii valmentajana ja lapsena kuljetti tyttöjä 25km päähän urheilukouluun.  Äiti hoiti pyykit, ruoan ja omilla vuoroillaan myös tyttöjen kuljettamisen treeneihin. Täysipainoinen urheilu ja keskittyminen juuri seitsenotteluun alkoi yläasteaikaan 13 -vuotiaana

Urheilun lisäksi Heikkiset ovat hoitaneet itselleen ammatin odottamaan urheilu-uran jälkeistä elämää. Jutta on erityisluokanopettaja ja tekee vähän sijaisuuksia tälläkin hetkellä urheilun lisäksi. Hertta on sairaanhoitaja ja kätilö. Hän tekee keikkatöitä, mutta molemmat painottavat olevansa päätoimisia urheilijoita. Mutta fiksuja urheilijoita.

Kysyttäessä Heikkisiltä luonnehdintaa toisistaan, heidän pitää miettiä hetken, kunnes molemmilta tulee selkeä vastaus, jonka molemmat allekirjoittavat: ”Jutta on määrätietoinen, sinnikäs ja räiskyvä”. ”Hertta on osin samoja, mutta sanoisin tunteellinen, pohdiskeleva ja positiivinen”. Sopivaa vastapainoakin siis löytyy kaksosten luonteesta, mikä on varmasti vaan hyvä asia kun treenaaminen tapahtuu yhdessä. Tätä yhdessä treenaamista molemmat kiittelevät, että on aina seuraa ja saa itsestään paljon enemmän irti, koska se harmittaa jos toisella on parempi päivä kuin itsellä. Silloin puristaa itsestään vähän vielä enemmän irti.


juttaheikkinen_kuvateksti.jpg

Vahvuudet ja heikkoudet

Omien analyysien mukaan heillä on eri vahvuudet. Hertta arvioi, että hänen vahvuus on juoksut ja nopeus, heikoin laji taas korkeus. Jutta sanoo olevansa vahvin keihäänheitossa, mutta heikointa lajia pitää miettiä pidempään ”Mikään laji ei ole isosti heikoimpi kuin toinen, mutta ehkä sanon pituus jos pitää valita”.

Vahvuudet Jutalla ja Hertalla on myös sponsorien ja kumppanien hankinnassa, sekä kumppanuuden hoitamisessa. He hoitavat kaikki itse, ilman manageria, koska silloin tietää mitä lupaa kumppaneille ja kaikki tekeminen on omien arvojen mukaista. Useimmiten se on urheilun lepopäivä kun näitä hoidetaan, urheilijan peruspäivä kun muuten koostuu aamutreenistä, syömisestä, palautumisesta, iltatreenistä ja syömisestä sekä rentoutumisesta.

Kumppanuutta Hartikaisen kanssa molemmat Heikkiset kiittävät paljon: ”Kumppanina Hartikainen on meille sopiva, ihmiset joiden kanssa tehdään yhteistyötä ovat leppoisia ja asioiden sopiminen on helppoa. Lisäksi ollaanhan me haaveiltu että olispa hienoa kun saisi ajaa aina hienolla Mercedeksellä ja nyt se on totta. Pitää uskaltaa unelmoida ja sanoa asioita ääneen”.

Yksipuolista tyytyväisyys ei ole. Myös Hartikainen on suojatteihinsa tyytyväinen ”Kolmatta vuotta tehdään yhteistyötä, se jo itsessään kertoo jotain. Mutta Jutan ja Hertan kanssa näkyvyyttä saa aina sen mitä on sovittu ja joskus enemmänkin. Kaikesta huomaa, että arvostus kumppanuutta kohtaan on molemminpuolista” sanoo autotalonjohtaja Antti Lajunen Autotalo Hartikaisen Joensuun toimipaikasta.

Suosikkiautot ovat jo löytyneet myös. Jutta sanoo että suosikki on MB GLE 350 de 4Matic EQ Power, koska ”Se on sellainen kunnon mörkö, hyvällä tavalla”. Ja onhan siinä tehoa ja hyviä ominaisuuksia (330 hevosvoimaa / vääntö 840 Nm / Ladattava dieselhybridi, ajomatka pelkällä sähköllä 80km). Hertta puolestaan sanoo että suosikki on MB E 300 e 4Matic A Business Avantgarde EQ Power ”Se on niin hieno ja lisäksi on kiva ajaa kun musiikki pauhaa lujalla ja kuulostaa hyvältä”.  Auto on neliveto ladattava hybridi (330 hevosvoimaa /  ajomatka pelkällä sähköllä 50km) ja siinä on Burmester® Surround-Soundsystem äänentoisto. ”Kesällä tulee paljon enemmän ajamista kun on leirejä ja kisamatkoja enemmän. Turvallinen ja ajomukavuudeltaan hyvä auto on meille tärkeää” sanovat Heikkiset.

Millaiseen paikkaan Jutta ja Hertta sitten mieluiten ajavat näillä autoilla? Vastaus on molemmille selkeä ”Me ollaan tällaisia landespedejä, mieluiten mennään mökille, pois kaupungin sykkeestä rentoutumaan jos on mahdollisuus. Luonnossa liikkuminen ja maalaisuus on meille ominta”

Uusi kausi on jo ihan lähellä, ensimmäiset kisat on jo touko-kesäkuun vaihteessa. Hertan kausi alkaa hyvällä fiiliksellä, hallikisoista tuli Suomen mestaruus talvella. Jutalla on ollut pientä nilkkavammaa, mutta kuntoutus on toiminut ja kunto on löytymässä. Mutta mikä on varmaa, kisoissa laitetaan kaikki peliin. Niin kuin siviilissäkin, kilpailuhenkisyyttä löytyy tilanteessa kuin tilanteessa. Ja se vie molemmat vielä pitkälle.

Teksti: Sanna Valkeejärvi

Kuvat:  Jutta ja Hertta Heikkinen

Vastaukset Facebookin ja Instagramin kysymyksiin:

Jutta: Pasta, vaaleanvioletti ja Cheek, koska hänellä on asennetta. 

Hertta: Pizza, vaaleanpunainen ja pitkän mietinnän jälkeen Pyhimys, vaikka Hertta kuuntelee kaikkea laidasta laitaan. 

 


Jokiniemi_verkkosivu_asiakaslehti.jpg
Sotilasajoneuvoista siviilipuolen suunnannäyttäjäksi

 

Kun työnantaja tarjosi mahdollisuutta vaihtaa paikkakuntaa ja toimenkuvaa, ei hitaampikaan hämäläinen malttanut olla tarttumatta tilaisuuteen. Tämän vuoden alkupuolella Risto Jokiniemi muutti Joensuusta Iisalmeen. Uusi työ Hartikaisen raskaan kaluston korjaamopäällikkönä tarjoaa hänelle haasteen, jolla haetaan toimintaan luottamusta ja jatkumoa. Tulevaisuus näyttääkin valoisalta nuoren ja potentiaalisen tiimin tuella.

Jokiniemellä on kiireinen aamupäivä takana. Pikainen lounas on nautittu ja pitäisi ennättää haastattelukin antaa ennen oikeita töitä. Puhelun aikana hän paljastuu hämäläiseksi autoinsinööriksi, joka muutti työn perässä Hämeenlinnasta Joensuuhun. Perinteinen kulttuurishokki odotti harkitsevaa hämäläistä, kun hän muutti vilkkaiden karjalaisten keskelle.

- Olen vielä tänä päivänäkin hämmentynyt, hän nauraa ja jatkaa, että kun rauhallinen hämäläinen tuli sykkivään Karjalaan, niin mukana piti yrittää roikkua, mutta perässä silti tunsin kulkevani.

Savoon ja Iisalmeen muutto olikin jo helpompaa, vaikka häntä ennakkoon varoiteltiin savolaisesta supliikista.

-Iisalmi on kuitenkin osoittautunut erittäin miellyttäväksi paikaksi ja savolainen elämäntyyli tuntuisi sopivan hämäläiselle oikein hyvin - tai voihan se olla, että savolaisen supliikin tajuaa vasta jälkikäteen, hän vitsailee.

Metsähaaveet muuttuivat moottoreiksi

Alun perin Jokiniemestä piti tulla metsäteknikko, mutta kotipihalla levällään oleva moottoripyörä veikin mennessään.

- Halusin tietää, miten sen saa kasattua. En ole ollut perinteinen innokas rassaaja, mutta käytännön kiinnostus koneisiin on ollut aina. Piti mennä ensin ammattikouluun oppimaan, että sain pyörän kasattua.

Ennen uraansa Hartikaisella Jokiniemi työskenteli Patrialla sotilasajoneuvojen parissa lähes 30 vuotta. Vaikka työskentely-ympäristö eroaa siviilipuolen toiminnasta, on tekniikka pitkälti samanlaista.

- Kyllä raskaat sotilasajoneuvotkin pohjautuvat raskaan kaluston tekniikkaan, tosin panssarivaunu ei ole kuin kuorma-auto, mutta muuten ei suuria eroja ole.

Uudessa pestissään korjaamopäällikkönä Jokiniemi ei aio mitään suuria mullistuksia tehdä. Kehityskohteita toki löytyy ja niitä viedään pienin askelin eteenpäin. Tulevaisuus näyttääkin oikein hyvältä, kun on oikeanlainen tiimi kasassa.

- Perustoimintaan en ole tuomassa uudistuksia. Täällä on toimiva perusmalli, joka sopii tälle nuorelle ja erittäin potentiaaliselle porukalle. Joitain käytännön toimia kehitetään ja sen lisäksi on varmistettava nuoremman porukan kouluttaminen työtehtäviin ja uusiin merkkikohtaisiin teknisiin asioihin, Jokiniemi luettelee.

Harkitseva hämäläinen haluaa olla helposti lähestyttävä

Omina tuomisinaan Iisalmeen Jokiniemi mainitsee pitkän kokemuksen ja hämäläisen rauhallisuuden. Sillä päästään jo pitkälle. Esimiehenä hän haluaa olla helposti lähestyttävä ja suunnitelmallinen.

- Minä tuon tullessani korjaamokokemusta ja Hartikaisen tuntemusta. Olen hämäläistyyppinen, rauhallinen ja harkitseva. Tulevaisuuteen vaikuttavissa asioissa en tee hätäisiä ratkaisuja, vaan mieluummin pitkällä katsannolla ja suunnitelmallisuudella. Pyrin olemaan tavoitettavissa ja läsnä, tykkään keskustella henkilöstön kanssa ja pyrin olemaan luottamuksen arvoinen.

Alan tulevaisuudennäkymistä Jokiniemellä on oma ajatuksensa. Tulevaisuudessa ajoneuvojen varustelu kustomoidaan entistä enemmän asiakkaan toiveiden mukaisesti ja elektroniikka lisääntyy.

-Lisääntyvän elektroniikan myötä vikadiagnostiikkakin lisääntyy ja autoihin pystytään ohjelmoimaan erilaisia mukavuustoimintoja asiakkaan tarpeiden mukaan. Lisänä tulee vihreitä arvoja kuten esimerkiksi kaasukäyttöautoja ja sähkökäyttöäkin kehitellään koko ajan. Asentajien pitää pysyä tässä kehityksessä myös mukana ja meidän on huolehdittava heidän osaamisestaan.

Omaa tulevaisuuttaan hän visioi pitkän ja lyhyen tähtäimen tavoitteilla. Asiakkaat ja oma henkilöstö ovat tärkeimmässä roolissa.

- Toivon, että jälkeeni jää aikanaan tyytyväinen asiakaskunta ja hyvä pohja jatkaa tätä toimintaa. Siksi menenkin seuraavaksi moikkaamaan asentajia. Se kuuluu esimiehen rooliin. Henkilöt ovat persoonia tässäkin ammatissa: Toiset ovat puheliaita ja toiset vähäpuheisempia, mutta sillä ei ole merkitystä, tärkeintä on kohtaaminen, Jokiniemi kiteyttää.

Teksti: Sanna-Liisa Kiiskinen

Kuva: Innimari Hyvärinen


mikkolauronen_verkkosivu.jpg
Joensuun kuorma-autohuolto laajenee

Joensuun raskaan kaluston huollolle rakennetetaan parhaillaan uusia tiloja kun osa entisistä väistyi Volvo-henkilöautomyynnin käyttöön. Uusia tiloja rakennetaan n. 900 m2.

- Korjauspaikkojen määrä lisääntyy ja laajennusosa varustetaan viimeisintä tekniikkaa hyödyntävillä nostureilla ja huoltolaitteilla, kertoo huoltopäällikkö Mikko Lauronen.

- Näin ollen auton kuntoon saaminen tai huollon tekeminen nopeutuu kapasiteetin kasvun myötä ja kuljetysyrittäjän kaluston seisonta-ajat saadaan merkittävästi lyhenemään. Uudet tilat tulevat käyttöön syksyn aikana. Myös työn vastaanotolle ja asiakastiloille rakennetaan aivan uudet viimeisimpien standardien mukaiset tilat.

Joensuun Kuorma-autohuollossa työskentelee 14 mekaanikkoa ja 8 toimihenkilöä kahdessa vuorossa. Vuodessa suoritetaan n. 3500 huolto- ja korjaustoimenpidettä.

Kuva: Minna Karttunen